Millainen on hyvä start-up -yrityksen johtoryhmä?

Start-up-yritykset ovat ensisijainen kansantalouden kasvun lähde, etenkin Suomen kaltaisessa markkinassa, jossa koulutustaso on korkea, yrittäjyyttä tukevia julkishallinnollisia ja yksityisiä organisaatioita sekä tapahtumia on runsaasti ja meillä on vielä paljon inspiroivia kasvutarinoita, joista ottaa mallia. Aloittavien yritysten menestyksen -tai epäonnistumisen- suurin yksittäinen menestystekijä on sen johtoryhmä. Eri tutkimusten mukaan jopa 60% uusista yrityksistä epäonnistuu johtoryhmästä johtuvista syistä. Tässä artikkelissa käydään läpi sitä, millainen on hyvä start-up-yrityksen johtoryhmä ja mitkä sen tekijät ja ominaisuudet ovat tärkeitä yrityksen menestysmahdollisuuksien parantamiseksi.

"Kovat" ja "pehmeät taidot" (hard & soft skills)

Ennen kuin tarkastelemme tarkemmin hyvän start-up-yrityksen johtoryhmän ominaisuuksia, avataan mitä tarkoitetaan "kovilla" ja "pehmeillä" taidoilla. "Kovat taidot" ovat niitä konkreettisia taitoja, joita voidaan mitata ja oppia, kuten tekniset taidot, talousosaaminen ja markkinointitaidot. "Pehmeät taidot" puolestaan ovat niitä henkilökohtaisia taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä näy ansioluettelossa, mutta ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä, kuten vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot ja johtamiskyvyt.

Kovat taidot ovat niitä taitoja, joita voidaan opiskella koulussa tai hankkia käytännön kokemuksen kautta. Pehmeät taidot ovat henkilökohtaisia taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät ole yhtä helposti mitattavissa tai opetettavissa. Nämä taidot liittyvät usein vuorovaikutukseen, tiimityöhön ja johtamiseen ja ovat enemmänkin synnynnäisiä. Esimerkiksi hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, kun työskentelet tiimissä tai neuvottelet asiakkaiden kanssa. Johtajuustaidot puolestaan auttavat sinua ohjaamaan ja motivoimaan muita ihmisiä.

On tärkeä tunnistaa miten sekä kovat että pehmeät taidot ovat arvokkaita ja tarpeellisia menestyksekkäässä työelämässä. Siinä missä tekniset taidot auttavat suorittamaan tiettyjä tehtäviä, pehmeät taidot auttavat rakentamaan hyviä suhteita muiden ihmisten kanssa ja toimimaan tehokkaasti tiimissä.

Hyvässä johtoryhmässä on hyvä sekoitus kovia ja pehmeitä taitoja

Hyvä start-up-yrityksen johtoryhmä koostuu jäsenistä, joilla on vahva osaaminen sekä kovissa että pehmeissä taidoissa. Tämä sen takia, että näin varmistetaan sekä yrityksen puhdas osaaminen alalta ja yritysjohdosta että sen kyvykkyys toimia yhdessä ja sidosryhmiensä kanssa. Kovat taidot ovat ne tittelit ja kokemus yrityksen alalta, joka varmistaa uskottavuuden ulospäin sekä sen että yritys varmasti tietää mitä se tekee. Pehmeät taidot varmistavat sen, että johtoryhmä haluaa pysyä kasassa, saa voimaa ja innostusta toinen toisiltaan ja tempaa mukaansa työntekijöitä ja asiakkaita yrityksen kasvaessa. On ehkä vaikea arvioida kumpi näistä olisi aloittavan yrityksen johtoryhmässä tärkeämpi taito; perinteisesti "kovaa" osaamista on arvostettu enemmän, se on se, mikä näyttää hyvältä paperilla ja täyttää CV:t. Toisaalta ilman intohimoa ja visiota puuttuu yritykseltä sen liekki. Oikeastaan jos miettii epäonnistuneita rekrytointeja, eiväthän ne ole menneet pieleen siitä syystä, että johtajalla ei ole ollutkaan koulutusta tai osaamista vaan siitä, että hän on ollut kyvytön ja tehoton edistämään toimialueensa tehtäviä tai hän ei ole voittanut henkilöstöään tai muuta johtoryhmää puolelleen. Toisaalta kyvykkäät henkilöt taas oppivat suuriakin kokonaisuuksia tarvittaessa, eli hankkivat ne kovat taidot, jotka heiltä puuttuvat. Tämä selittää muun muassa sen, miten huippu-toimitusjohtajat voivat hyppiä yhdeltä alalta kokonaan uuden toimialan yrityksen johtoon. Heillä on poikkeuksellisen vahvat pehmeät taidot ja kyky omaksua alalla vaadittavat kovat taidot.

Tuore CB Insightsin tutkimus osoittaa kolmanneksi merkittävimmäksi start-up -yritysten epäonnistumiseen johtaneeksi syyksi epäonnistuneen johtoryhmän. Tämä koostuu sekä "väärästä johtoryhmästä" (14% tapauksista), henkilökemiaongelmista johtoryhmässä (7%) että voimien ja intohimon puutteesta (5%) kiilaten kolmanneksi yleisimmäksi syyksi 26%:ssa yrityksistä.

Toisin sanoen siis juurikin sekä puutteellisista kovista että pehmeistä taidoista.

Samalla kun kovat taidot, kuten tekniset taidot tai talousosaaminen, antavat johtoryhmälle siltä vaadittavaa asiantuntemusta, pehmeät taidot ovat välttämättömiä sujuvan tiimityön kannalta start-up-yrityksen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Syytä vielä painottaa hyvää johtoryhmää sen verran, että vaikka edellä laskin johtoryhmän piikkiin vain nuo kolme mainitsemaani tutkimuksessa löydettyä epäonnistumisen aiheuttajaa, ovat ne kolme tosiasiassa vain ne suoraan johtoryhmän ominaisuuksiksi luettavat tekijät, mutta johtoryhmä on kyllä luonnollisesti vastuussa myös muistakin epäonnistumistekijöistä. Onhan vaikeaa laittaa kenenkään muunkaan syyksi esimerkiksi johdon valitsemaa huonoa liiketoimintamallia tai sen ettei johto kyennyt innostamaan rahoittajia.

Hyvä johtoryhmä ei ole pelkästään yksilöiden kokoelma, vaan se on innostunut tiimi, joka työskentelee yhdessä saavuttaakseen yhteiset tavoitteet. Hyvä johtoryhmä on sitoutunut yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja jatkuvaan oppimiseen. Nämä ovat niitä helpommin kuvailtavia tekijöitä. Menestyvän tiimin reseptiin liittyy kuitenkin myös jotakin hankalammin artikuloitavaa taikapölyä ja kemiaa. Liiketalouskirjallisuus lainaa kliseisesti usein urheilumaailman tapahtumista, mutta haluan esittää tässä mielestäni erinomaisen analogian pohdittavaksi:

St. Louis Bluesin Stanley Cup mestaruus NHL kaudella 2018-2019. Kyseessä oli vanhin NHL joukkue, joka ei ollut vielä koskaan voittanut mestaruutta ja se oli koko sarjan huonoin joukkue vielä tammikuun 2. päivä, eli kun kaikki syyskauden pelit oli siis jo pelattu. Tässä kohtaa vaikea uskoa, että enää edes pelaajien äidit elättelivät mitään menestystoiveita joukkueelle. En tiedä löytyykö tämän jälkeen tapahtunutta ryhtiliikettä vastaavaa koko urheilumaailmasta, mutta tämä heittopussiryhmä -joko valmennuksen käsittämättömillä motivointikyvyillä, kapteeniston innostavilla johtamistaidoilla, kovakalloisella yhteisellä päätöksellä tai jollain näiden mystisellä yhdistelmällä- ryhtyi töihin, korjasi kurssinsa, päätyi divisioonassaan kolmanneksi, eli ei edelleenkään vielä kärkiryhmien tasolle ja kun divisiooneja on NHL:ssä neljä, oli "parempia" joukkueita edellä edelleen lukuisia. Hieno suoritus selvitä play-offeihin kyllä, mutta edelleenkään tuskin muut kuin pelaajat, jos hekään, uskoivat siihen mitä joukkue lopulta saavutti, kun se taisteli aina finaaliin asti, jossa se uskomattomasti voitti vielä kivenkovan Boston Bruinsin seitsemännessä pelissä vieden NHL mestaruuden.

Voittaminen vaatii never give up asennetta. CB Insightsin tutkimuksessa, kuvassa yllä, viimeisenä kohtana on "voimat loppu / intohimon puute". Tällaista ei yksinkertaisesti voi tapahtua, eikä tapahdu, menestysyrityksessä. Tätä ei voi mitata kovilla taidoilla tai lukea paperilta. Sen tuntee, kun näkee huippuryhmän työssään.

Tuotetietous

Hyvä johtoryhmä ymmärtää yrityksen tuotteen tai palvelun perusteellisesti, jokainen. Heidän tulee ymmärtää mitkä sen edut ja erot ovat kilpailijoihin nähden, miten ne saa käännettyä asiakasta houkuttelevaksi viestiksi, kuinka niitä myydään innostuneesti ja innostavasti tai miten ennakoidaan myynnin kehitystä ja tulevia kassavirtoja. Toisin sanoen, vaikka oma ruutu taloudessa tai henkilöstöhallinnossa on näennäisesti etäämpänä tuotteesta, kuin vaikkapa tuotekehityksellä, täytyy jokaisen johtoryhmässä olla omaksunut yrityksen ydin ja sen, miten se vaikuttaa omaan rastiin ja miten voi parhaiten edistää yrityksen tavoitteita omasta vastuualueestaan. Luonnollisesti myös myynti ja markkinointikin tuovat asiakkaan toiveet ja vaatimukset tuotekehityksen ratkaistavaksi, ja niin edelleen.

Suuri osa yrityksistä perustetaan aiemmassa palkkatyössä rakentuneen osaamisen päälle, osa esimerkiksi suoraan koulun penkiltä. Alku voi olla vaatimaton, tavoitteena vain työllistää itsensä. Mukavana ihmisenä asiakkaat kuitenkin tykkäävät tarjotusta palvelusta tai tuote tuodaan vapaana olevaan markkinarakoon. Vaikka yrittäjällä ei välttämättä ole edes muuta tavoitetta, kuin ansainta elanto, hioutuu ja tulee happotestatuksi markkinassa kuitenkin tämän työn ohella yrityksen ydin, tuote tai palvelu, ja se saa lisääntyvää kiinnostusta markkinassa. Yrityksen kasvun edellytykset alkavat muodostumaan. Yrityksen liikeidea vastaa siihen mitä yritys tekee, ketkä sen asiakkaat ovat ja miten se tekee rahaa. Tämä tuotetietous on siten ihan yrityksen tekemisen ytimessä. Mainittakoon toki, ettei edellä kuvattu ole missään nimessä kaikkien yritysten syntytarina, niitäkin esimerkiksi on, joissa lähdetään aivan uudelle alalle intohimona kehittää huipputuote omasta kiinnostuksen kohteesta, kuten vaikka Kolmen Kaverin Jäätelö Oy, inspiroiva tarina muuten intohimosta ja laadusta, joka jokaisen kannattaa tuntea. Kokonaan oma kohtansa tässä blogissa, alla, on pyhitetty intohimolle. Yhtä kaikki, tuotetietous on joko valmiina yritystä perustettaessa, se tulee hankkia ja testata haudutettaessa vielä ajatusta yrittämisestä, tai sitten se kehitetään yrityksen tuotekehityksessä.

Tuotetietous ei kuitenkaan rajoitu pelkästään itse tuotteeseen tai palveluun. Johtoryhmän tulee olla myös hyvin perillä markkinatrendeistä ja asiakkaiden tarpeista. Sen tulee myös seurata markkinoiden kehitystä ja pysyä ajan tasalla uusimmista innovaatioista, jotta he voivat tarjota asiakkailleen parhaan mahdollisen ratkaisun. Tämä vaatii jatkuvaa päivittämistä ja oppimista, sillä markkinat muuttuvat jatkuvasti nopeammin ja asiakkaiden tarpeet, arvot ja mieltymykset vaihtuvat. Yksi esimerkki asiakkaiden arvoissa tapahtuvista muutoksista on Helsingin keskustan klassiset venäläiset ravintolat. Venäjän aloitettuaan hyökkäyssodan Ukrainaan keväällä 2022 ei asiakkaat enää halunneet tutustua tai viettää iltaa venäläisen kulttuurin parissa, eikä nämä ravintolat halunneet tai kyenneet mukautumaan muuttuneeseen ilmapiiriin, ja tätä kirjoitettaessa oli vuosi sodan alkamisen jälkeen kaksi kolmesta tunnetuimmasta ravintolasta sulkeneet ovensa ja vain suurlähetystön vieressä oleva jatkaa vielä toimintaansa. Siitäkin huolimatta, että ravintolat olivat suomalaisomistuksessa. Tämä käy esimerkkinä siitä, että ydintuote itsessään, ravintoloiden ruoka, on ollut yhtä laadukasta kuin ennenkin, mutta sen "paketointi", ravintolan nimi, miljöö ym. ei vastannut enää asiakkaiden arvoja. Jää arvelujen varaan olisiko niiden toiminta ollut pelastettavissa nopealla reagoinnilla ja muuntamisella ravintolat vaikka tsekkiläisiksi suhteellisen pienellä vaivalla.

Osaaminen alalta

Toimialatuntemus tarkoittaa laajaa kokonaisuutta, joka yrityksen johtoryhmän tulee tuntea hyvin sen toimintaympäristöstä. Tämä tarkoittaa kaikkea toimialan toimintatavoista, toimittajista ja jakeluketjuista sille spesifiin lainsäädäntöön. Sopimusjuridiikka on useilla aloilla tärkeä tuntea on se sitten alan työehtosopimukset tai viranomaisluvat. Jopa 18% yrityksistä yllä kuvatussa CB Insightsin tutkimuksessa katuivat näihin lupa-/lakihaasteisiin. Toisaalta kyseessä on mitä todennäköisemmin ollut Jenkkifirmat, mikä voi selittää haasteiden korkean määrän. Toisaalta osataan sitä sääntö-Suomessakin.

Toimialatuntemuksen tärkeyttä kuvaa myös samaisen tutkimuksessa yli kolmanneksen kaatuminen siihen, ettei markkinoilla ole ollut ylipäätään tarvetta tuotteelle (35%) ja 20%:ssa tapauksista kilpailijat ovat kaataneet aloittavan yrityksen. Vaikka tämä vetää vähän mutkia suoraksi, voisi tästä vetää yhteen jopa 73% tutkimuksen kohteena olevien yritysten kaatuneen heikkoon toimialatuntemukseen. Tarvitseeko aiheen tärkeyttä painottaakaan enää tämän enempää?

Aiempi kokemus yrittäjyydestä

Kaikilla aloittavilla johtoryhmillä ei voi olla aiempaa kokemusta yrittämisestä. Sitä voi kuitenkin hankkia yritykseen joko sisään tai sitten ulkopuolisena palveluna tai sitten sitä voi pyrkiä korvaamaan monipuolisella johtamiskokemuksella omalta alaltaan. Huonoin vaihtoehto on se, että lähdetään harjoittelemaan tehtäessä. Mitenkään mahdotonta se ei ole, mutta tällöin kaikki pitää opetella uutena, tehdä aloittelijan virheet ja maksaa oppirahat. Lisäksi kaikista ei yksinkertaisesti ole yrittäjiksi. Se ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi hyvät osaamiset tuotteista tai toimialalta. Tällöin voisi olla erinomainen ajatus lisätä liikkeenjohdollista osaamista ottamalla ryhmään mukaan joku, joka on ollut sen hevosen selässä menestyneesti aiemmin.

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan toimintansa lopettaneita osakeyhtiöitä on lähes kaksi kolmasosaa perustettujen yhtiöiden lukumäärästä. Kaikki lopettaneet yritykset eivät toki ole epäonnistumisia, osa lopettaa toimintansa yrityskaupan yhteydessä, eläköitymisen seurauksena jne., mutta kyllä tuo vahvasti suunnan osoittaa. Tuosta (kapeasta, yhden kvartaalin) tilastosta voi arvioida 59% osakeyhtiöistä lopettavan toimintansa. Mitään niistä ei ole perustettu kevein perustein ja kaikilla on varmasti ollut suuri usko tekemiseensä. Jos näin suuri osa lopettaa toimintansa, miten sitä riskiä voisi siis lievittää?

Ottamalla osakkaaksi yritysammattilainen yritystä perustettaessa varmistetaan se, että yhtiössä on sisällä käytettävissä liiketalousosaamista. Ottamalla tämä osaaminen sisään osakkuutta vastaan on se etu, että tälle ei useimmiten tarvitse maksaa palkkaa. Tämä on luonnollisesti suuri etu, kun yrityksen liikkeelle laitto sitoo varoja, ja varainhankinta taas dilutoi yhtiön arvokasta omistusta. Tämä myös sitouttaa yritysosaajan yritykseen, motivoi tätä ja takaa, sen että yrittäjillä on aina keneltä kysyä vaikeissa paikoissa. Lentopelkoiselle hyvä muistutus on, että henkensä edestä ne lentäjätkin lentävät. Hieman samaan tapaan yrityksessä jokainen osakas yrityksessä varmasti myös vaalii omaa omaisuuttaan, eli osakkuus varmistaa myös sen, että yritys saa yritysammattilaiselta jatkuvan työpanoksen. Tätä osaamista ja uutta osakasta yritys voi hakea välityspalveluista. Näitä palveluntarjoajia on useita netissä. Voit myös kysyä lisää aiheesta tämän sivuston yhteydenottolomakkeella, autamme mielellämme.

Toinen vaihtoehto on ostaa yritysosaaminen palveluna. Aloittava yritys voi läpikäydä yrityksen liikeidean, strategian tai koko liiketoimintasuunnitelman yritysammattilaisen kanssa. Tämä on erinomainen idea silloin kun yrityksen perustajilla on erinomainen osaaminen alaltansa, muttei kokemusta yrittäjyydestä ja halutaan varmistaa yrityksen toiminnan edellytykset ja välttää ylenkatsomiset. Vastaavaa palvelua tarjoavat myös maksutta muun muassa Uusyrityskeskukset.

Viimeinen vaihtoehto on työskennellä toimialan yrityksessä ja opetella liiketoimintaan liittyvät osa-alueet työn ohella. Tällöin tulisi hakeutua riittävän korkeaan johtoasemaan, josta näkee toimialalla tarvittavat sopimukset, toimittajat jne. Huomioithan, että työnantaja varmistaa oman osaamisensa ja yrityssalaisuuksien säilymisen usein salassapitosopimuksin, työsopimuksin, rekrytointi- ja kilpailukielloin yms., ja sinun tulee varmistaa, ettet hyödynnä sellaista tietoa tai resurssia, joka on suojattua ja työnantajasi omaisuutta. Vaikka siis esimerkiksi opit sen, mitä alan sopimukset pitävät sisällään ja mitä niissä tulee huomioida, et voi niitä kopioida vaan ainoastaan ottaa niistä oppia; joudut yleensä laatimaan omat sopimuksesi, tai ostamaan tämän palveluna.

Tarjoamme tätä yritysosaamista eri muodoissa, kysy tästä lisätietoja:

Tutustu palveluun!

Intohimo ja yhteinen visio

Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven -Aleksis Kiven Seitsemän veljestä yli 150 vuotta sitten. Ilman todellista osaamista on menestyminen hyvin hankalaa, mutta voimakas tahto korvaa sitä yllättävän pitkälle. Kun maailmanpolitiikkaa katsoo tulee usein mielikuva, etteivät maailmanjohtajat useinkaan voi edustaa tietotaidollisesti omien kansakuntiensa kirkkainta kärkeä. Asiakysymyksissä heidän vastauksensa voivat olla vältteleviä, ympäripyöreitä tai iso paksu sammakko, josta oppositio ja nettimeemit repivät huumoria. Heillä on jotakin muuta, mitä taustalle unohtuvilla harmailla patsastelijoilla ei ole: tahtoa ja intohimoa. He tempaavat muut mukaansa ohueltakin tuntuvan poliittisen asialistan (useimmiten muukalaisvihan) taakse. Vaikka perustettavalla yrityksellä ei olisikaan tällaista karismaa keulallaan, se sama periksiantamattomuus, joka yhdistää kaikkia todellisia kasvuyrityksiä, sillä on oltava. Sanonta fake it until you make it on erinomainen start-up -yrityksen pitää mielessä. Alku on vaatimaton kaikilla ja epäilijöitä on usein paljon. Yrityksellä ei ehkä ole hienoa logoa, ei vangitsevia kotisivuja, välttämättä se ei edes ihan tiedä mitä tekee, vaan oppii tehdessään. Silloin pitää keskittyä niihin vahvuuksiin, joita sillä on. Usein se on kilpailijoista poikkeavan hyvä palvelu; yrittäjä puurtaa kohtuuttomastikin asiakkaan eteen saadakseen tästä uskollisen asiakkaan ja suosittelijan yritykselleen. Korvaus työtunnille jää tällöin vaatimattomaksi, mutta se on sijoitus yhtiön tulevaisuuteen.

Raskaan alun ei saa antaa lannistaa, pitää vain rämpiä eteenpäin, kunnes toiminta kantaa itsensä. Hyvä esimerkiksi periksiantamattomuudesta on Airbnb:n yrittäjien sinnikkyys. Kun he 2000-luvun alussa perustivat yrityksensä eivät he saaneet rahoitusta liikeidealleen. Heihin, tai ideaan, ei uskottu ja yritys velkaantui toimintaa kehitettäessä. Yrityksen johtoryhmä ratkaisi asian suunnittelemalla vaaliteemaiset muropaketit, täyttivät "Captain McCain" murot Captain Crunch muroilla ja "Obama O's" murot Cheerios muroilla ja myivät niitä kotisivuillaan.

Muromyynnistä saaduilla tuloilla yritys maksoi velkansa pois ja tempaus vielä auttoi sitä saamaan huomiota liiketoiminnalleen. Yrityksen johtoryhmän periksiantamattoman asenteen ansiosta yritys on tänä päivänä miljardien arvoinen.

Piditkö artikkelista? Jaa se!