Miksi keskisuuret yritykset jämähtävät paikoilleen?

Keskisuurten yritysten on sanottu muodostavan maasta riippuen noin 2% kaikista yrityksistä, mutta vastaavan jopa 30%:sta bruttokansantuotteesta. Ihan oma segmenttinsä tässä ryhmässä on stagnoituneet, eli pysähtyneen kasvun yritykset, jotka kamppailevat kannattavuutensa kanssa. Niiden potentiaali on usein suurempi, kuin mihin ne itse uskovat, mutta ne tuntuvat jumittuneen vanhoihin tapoihin toimia. Miksi näin tapahtuu?

Yli 10-vuotias yrittäjävetoinen yritys

Monet keskisuuret yritykset on alun perin perustettu nuorekkaiden ja innovatiivisten yrittäjien toimesta. Nämä rohkeat suunnannäyttäjät ovat lähteneet tavoittelemaan unelmiaan ja luomaan uutta liiketoimintaa. Asiakaskunnan vakiintuessa kasvukäyrä saavuttaa lakipisteensä ja toiminta alkaa polkemaan paikallaan. Tämän on tyypillinen kehityskaari monessa yrityksessä.

Yrityksen kasvaessa vähenee toimialaosaamisen merkitys ja liikkeenjohdon vaatimukset korostuvat. Usein kulminaatiopiste saavutetaan viimeistään yrityksen saavuttaessa 10-20 vuoden iän, jolloin yrittäjän alkuperäisen kasvun mahdollistanut markkinaraon hyödyntäminen ja tuotetietous ei ole enää sitä, mitä yrityksen johtaminen ensisijaisesti vaatii kasvaakseen. Tällöin yrityksen kasvu on pikemminkin sen varassa, miten yritys onnistuu houkuttelemaan kyvykkäitä johtajia, motivoimaan heidät suoriutumaan tehtävässään tehokkaasti ja itsenäisesti, sekä toimimaan hyvin yhteen muun yritysjohdon kanssa, yrityksen arvojen ja strategian mukaisesti. Tämä vaatii kokonaan uuden joukon liikkeenjohdon taitoja yrittäjältä. Lisäksi liikkeenjohdollisiin haasteisiin vaikuttaa se, pyrkiikö yritys kasvuun yhtä toimipaikkaa kasvattamalla vai avaamalla kokonaan uuden toimipisteen. Eri strategiat luovat aivan eri haasteet liiketoiminnalle, delegoinnille ja toiminnan hallittavuudelle. Luonnollisesti kasvustrategia sähköisissä kanavissa ja -markkinapaikoissa taas vaatii teknistä-, markkinointi- ja mediaosaamista, joita harvalla yrittäjällä entuudestaan on. Näiden osaamisvaatimusten puutteen vuoksi yritykset myös helposti jatkavat sen suorituksen tekemistä, minkä osaavatkin, eikä yritykset ota seuraavia askelia kasvun polulla. Kasvuyrityksen kohtaamia haasteita sen eri kasvun vaiheissa käsiteltiin laajemmin artikkelissa Yrityksen haasteet muuttuvat sen iän ja koon muuttuessa.

Yritys muuttuu, yrittäjä ei

Syyt toiminnan tasaantumiseen on useimmiten, jos ei aina, yritysjohdossa, ja tarkemmin sanottuna vastuuta kantavassa yrittäjässä. Tämän ei ole tarkoitus olla syyllistävä väite, enemmänkin antaa sysäys oman toiminnan peilaamiseen ja itsetutkiskeluun. Tosiasia kuitenkin on, että yritystoiminnan vakiintuessa usea yritys uomautuu totuttuihin, toimiviin toimintatapoihinsa. Monesti yrityksille se riittää; yritys on tuottava ja vakaa työnantaja henkilöstölle. Tästä kuitenkin alkaa usein salakavalasti etenevä hiipuminen kilpailun lisääntyessä tai jopa ohittaessa yrityksen, avainhenkilöstön ikääntyessä, kiinteistön ja koneiden uusimistarpeiden kasvaessa jne., jolloin voittomarginaali myös kutistuu usein hiljalleen ja huomaamatta. Suuremmissa yrityksissä usein johtoon tuodaan kulloisenkin yrityksen tilanteen vaatiman osaamisen ja kokemukset omaava toimitusjohtaja. Näin saatetaan tehdä esimerkiksi, kun yritys kamppailee kannattavuutensa kanssa ja tarvitaan toimitusjohtaja suorittamaan epäterveiden osien karsimista, muutosjohtajaa esim. pivotointi -eli yrityksen muuttaessa suuntaansa- tai toimintoja sulautettaessa toisen yrityksen kanssa tai vaikkapa yrityksen kansainvälistyessä. Yrittäjävetoisissa yrityksissä toimitusjohtajan vaihtuminen on harvinaisempaa, muttei toki tavatonta. Yrityksen kasvaessa ja sen kasvutilanteen mukaisten vaatimusten muuttuessa yritysjohdonkin tulee kuitenkin muuttua.

Tai vaihtua.

Edellä esitetyn uuden tilanteen vaatiman osaamisen puuttumisen lisäksi toiminnassa saattaa ilmetä sinänsä ymmärrettävää varmistelun piirteitä. Yrityksen kasvaessa ja siihen nähdyn vaivan ja vuosien työn kumuloituessa yrittäjällä on kaiken aikaa enemmän hävittävää, ja sitä vähemmän ollaan valmiita riskeeraamaan. Halutaan jättää perintö, jälki maailmaan, eikä vaarantaa sitä.

Yritykseltä puuttuu todellinen, toimiva hallitus

Hallitus on se elin, jonka tehtävä on määrittää yrityksen tavoitteet, luoda strategia niiden saavuttamiseksi sekä nimittää toimitusjohtaja toteuttamaan tätä strategiaa. Monesti vakiintuneemmissakin yrityksissä hallitus ei kuitenkaan ole todellisuudessa toimiva ja oikeasti yrityksen toimintaa tukeva osa. Tällöin yrityksen suunnittelu jää todellisuudessa operatiivisen suunnittelun tasolle, eli päivittäisen työn ohjaukseen, eikä sen ratkaisemiseen, miten yritys kasvattaa markkinaosuuttaan, valtaa uusia markkina-alueita tai vaikkapa laajentaa palveluvalikoimaansa uudelle toimialalle.

Hallitusta ei kuitenkaan tulisi mieltää pakollisena pahana, kulueränä tai yrittäjän omana kumileimasimena. Tällöin menetetään se merkittävä voimavara ja suunnittelutyökalu, joka monipuolista osaamista omaava hallitus yritykselle parhaimmillaan tuo. Ja yritys, joka tekee asiat kuten aiemminkin, harvemmin yllättää suurilla kasvuluvuilla.

Yritys ei aseta, mittaa eikä valvo suorituskykymittareitaan

Tehokas toiminta ja kasvu edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja arvioimista. Kuitenkin keskisuuret yritykset saattavat laiminlyödä suorituskykymittareiden asettamisen tai mittaavat vääriä tai puutteellisesti asioita. Jos yrityksellä ei ole selkeää suuntaa tai asetettuja tavoitteita, on vaikeaa ohjata toimintaa oikeaan suuntaan. Suorituskykymittareiden avulla voidaan seurata yrityksen tuloksellisuutta, tehokkuutta ja kehitystä. Se myös ohjaa yrityksen työntekijöitä tehokkaaseen toimintaan. Ilman näitä mittareita on kuin ajaisi sokkona pimeässä -ei tiedä missä mennään tai minne halutaan päästä. Yrityksen tulisikin asettaa konkreettiset tavoitteet ja jatkuvasti arvioida omaa suorituskykyään sen saavuttamiseksi. Se, mitä et mittaa, et voi johtaa. Eikä yritysjohto myöskään havaitse, missä yrityksessä on tehottomuutta.